Ruokinnasta •
Ruokintamäärät •
Ruokintatapania •
Ruokintatavan muutos •
Ongelmia •
Tiineysaika •
Huomioitavaa
Tällä sivulla kerron tämän hetkisestä ruokintatavasta koirillani. Sekä hieman terveydestä ja sen hoidosta, liittyen ruokintaan ja homeopatiaan. Voit lukea vanhoja ruokintatapojani, sekä niiden aiheuttamia ongelmia ruokinta ennen -sivulta.
Tällä sivulla on myös hieman perustietoa raakaruokinnasta, sekä kerättyä tietoa ongelmiin. Ihan perustietoa barfista, eli raakaruokinnasta löytyy netistä, joten en ole itse kehdannut niihin enää sen enempää puuttua. Linkkejä näille sivuille löydät linkit-sivuiltani, kohdasta BARF ruokavalio.
Tällä hetkellä raakaruokkijoiden määrä on koko ajan kasvussa. Ihmiset ovat huomanneet koiriensa ongelmia ruokinnassa ja lähtevät ottamaan asioista selvää. Oikealla ruokinnalla ollaan jo saatu lukemattomia positiivisia muutoksia koiriin, joten sana kiertää.
Kun syötän koirilleni raakaa ruokaa (lihaa, kalaa, vihanneksia, kasviksia ja luita) niin tiedän tarkalleen mitä ruokakuppi sisältää. Hyvä puoli tässä ruokintatavassa on myös se, että kun kokoat itse ruoan sisällön niin voit siihen myös 100 % vaikuttaa. Elämässä tulee erilaisia tilanteita, jolloin ravintoarvojen tarve muuttuu: On stressiä, tulehdus tassussa, vanhenemista, allergiaa tai jokin sairaus (munuaisvika, reuma, nivelrikko ym.). Ruoassa voidaan korostaa niitä osia, joita sillä hetkellä tarvitaan eniten (kuten sairauksissa C-vitamiini).
Monipuolisuus ruoassa on myös tärkeää. Monesti papanoita syövät koirat saavat vain tiettyä papanaa ja ennen pitkään alkavat nirsoilla ruoan kanssa. Monipuolisella lihojen vaihtelulla saadaan koiralle tärkeät aineet jokaisesta lihasta (mm. kalasta omega rasvahappoja) sekä maittavaa ruokaa kuppiin päivittäin.
Papanat ovat parantaneet laatuaan koko ajan. Ja varmasti tulevaisuudessa ollaan saatu jo hyvinkin terveellisiä papanoita markkinoille. Mutta puhumme kuitenkin keinotekoisista ruoista silloinkin. Kyllähän se äidin tekemä ruoka on terveellisempää kuin pakastealtaan valmisruoat. Miksi koirilla olisi toisin?
Monet pitävät BARF ruokintapaa vaikeana tai riskillisenä. Riskejähän on kaikessa ruoassa, mutta ei raakaruoassa sen enempää kuin papanoissakaan. Salmonella tapauksia käy todella harvoin. Ja näistäkin tapauksista suurin osa tulee kasviksista, eikä lihasta. Suomessa lihat ja luut ovat erittäin tarkasti valvottuja, hygieenisiä tuotteita. Koirien luut ovat samoja mitkä ihmisillekin myytävät (esim. broilerin siivet). Ruokamyrkytyksiä ei suomessa ole tavattu montaa. Liekö yhtään.
Lopuksi vielä täytyy muistuttaa, ettei raakaruokinta sentään ihmeisiin pysty! Tiettyjä oireita voidaan lievittää ja parhaimmillaan ongelmat saadaan kuriin (kuten allergia). Mutta ei tämä ruokintatapa paranna sairauksia. Jos koira on allerginen naudalle, niin on se myös raa'alle naudan jauhelihallekin. Tällä ruokinnalla voidaan kuitenkin haravoida epäsopivat ainekset pois ja mennä niillä, jotka sopii.
Jos haluaa raa’alla ruoalla ruokkia koiransa, niin asioista on otettava selvää. Tai ainakin oltava yhteyksissä henkilöön, joka osaa neuvoa, koska koiran saa kasvamaan huonosti niin papanoilla kuin raakaruoallakin! Mikään ruokintatapa ei takaa aina 100 % tervettä tulosta ja aina pitää myös muistaa että perintötekijät vaikuttavat asiaan myös suuresti.
BARF on lyhenne sanoista bones and raw food tai biological appropiate raw food (luita ja raakaruokaa tai biologisesti oikeaoppista ruokaa). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eläimet syötetään raaoilla lihaisilla luilla, lihalla, sisäelimillä, kalalla ja kasviksilla, vihanneksilla sekä hedelmillä. Hedelmät ym. tulevat ruokaan vitamiinien takia. Luonnossa niitä saavat villieläimet, kuten sudet, syödessään riistaa, joka taas syö ruohoa yms. Ruokintatavalla yritetään saada syötettyä koirille sitä ruokaa mitä ne luonnossa eläessään söisivät. Papanat yms. eivät täytä tätä kriteeriä.
Tämä ruokintatapa auttaa monissa ongelmissa, kuten silmien vuoto ja allergiat, jopa käyttäytymiseen ollaan saatu apua. Suurin asia on ruoan alkuperäisyys ja vitamiinien säilyvyys. Sekä tietenkin varma tieto siitä mitä ruokakuppi todellakin sisältää. Ongelmiin (allergiat ym.) pääsee helpommin "käsiksi" kun voit itse valmistaa ruokatarpeet alusta loppuun. Samalla voit tarvittaessa lisätä tai vähentää jotain tiettyä ainesta.
Monet ihmiset (itseni mukaan luettuna) syöttävät lisäksi puuroja sekä kotiruokaa, vaikka nämä ei varsinaisesti BARF -ruokintatapaan kuulukaan. Tärkeintä on mennä koiran mukana ja katsoa mikä juuri omalle koiralle on parasta.
Aikuisen ja kasvunsa kasvaneen nuoren koiran ruokamäärä lasketaan rodun aikuisihannepainosta. Pennun ruokamäärä lasketaan 10 % luovutusikäisen painosta. Pentu syö siis saman määrän grammoissa luovutusikäisenä kuin aikuisena. Pennulle annetaan ruoka alussa 4 kertaa päivässä ja vähennetään hiljalleen 2 antokertaan, jolloin puolivuotias saa max. 3 kertaa päivässä ruoan. Aikuisen koiran ruokamäärä on 1,5-3 % aikuisihannepainostaan, riippuen kulutuksesta.
Tärkeämpää on seurata itse koiraa kuin laskea tarkkoja määriä. Jos koirasi paino laskee tai lähtee nousemaan, on määrä väärä. Jos koirasi tarvitsee paljon energiaa, on ruokintaan puututtava lisäämällä energiaa, eikä vain suurentamalla annoksien määriä.
Tässä kaksi esimerkkiä, joissa tulos on päivän ruokamäärä. Tulos jaetaan niin monella kuin ruokintakertojakin on. Eli aikuisen koiran tulos jaetaan kahdella, saaden aamu- ja iltaruoan koot grammoissa. Määrä sisältää lihat, luut ja soseet yhteensä.
Esimerkki 1: Luovutusikäinen, 8-viikkoinen pentu 6 kg (aikuisena 30 kg)
Esimerkki 2: Aikuinen koira, ihannepaino 30 kg
Ruokintatapani perustuu hyvin pitkälti ns. mutu tuntumaan. BARF:n suositus on antaa luita 60 % ja soseita sekä lihaa n. 20 % ja 20 %. Itse kuitenkin syötän koirani pääasiassa lihoilla ja luilla. Sosetta koirat saa vaihtelevasti, sekä luita on usein lihan seassa. Toisinaan koirat saavat hyvin vähän luita ja enemmänkin munankuoria + kalkkia kalsiuminlähteinä. Koska koirani ovat aikuisia, ei ruokinnan heittelyt vaikuta niin suuresti. Kasvutkin on jo kasvettu.
Olen ottanut mökille mukaan helppouden takia koiranmakkaroita, kuten Hubert. Sekä joitain halvempia papanoita marketista. Pyrin pitämään papanoiden osuuden hyvin pienenä, mutta makkarat ovat helppoja ottaa mukaan paikkoihin, missä pakastin ei ole käytössä.
Lihat: Lihoja käytän vaihtelevasti, pääpainona kalkkuna, kurkkutorvet ja broileri. Koirani saavat siis kalkkunaa, broileria, naudan mahaa, maksaa, lammasta ja kalaa. Vaihtelevasti mukana on hevosta, poroa yms. mitä sattuu saamaan.
Otan joka päivälle kahta eri lihaa sulamaan, joten liharuoka on aina yhdistelmiä. Pyrin antamaan kerran viikossa kalaa + lihaa, sekä maksaa+ lihaa.
Luut: Luut ovat lähes poikkeuksetta broilerin siipiä, kauloja tai selkärankaa. Olen myös käyttänyt kalkkunan luita, joskus hyvin satunnaisesti poron luita sekä rustoja (nauta).
Soseet: Sosetta syötän äärimmäisen vaihtelevasti. Toisinaan taukoa monia kuukausia. Pyrin kuitenkin nyt saamaan sosetta vähintään viikoittain mukaan aterioihin.
Sose koostuu pääasiassa vihreistä tuotteista. Marjoja annan vaihdellen ja juurekset tulevat hyvin harvoin mukaan. Sose koostuu jäävuorisalaatista, kukkakaalista, parsakaalista, kesäkurpitsasta, omenasta, muista salaateista, kurkusta, porkkanoista ja banaanista.
Lisät: Lähes päivittäin koirani saavat ruokaan pellavasiemenöljyä ja/tai kalaöljyä. Viikottain ja harvemmin annan merilevää, oluthiivaa, valkosipulirouhetta, kalanmaksaöljyä, sinkkitabletin, magnesiumtabletin, maitohappovalmistetta sekä ruusunmarjajauhetta. Lisäksi heitän ruokaan ajoittain kanamunan, raejuustoa, piimää, kalkkijauhetta (kennelrehu) ja tasapainoksi kalsium-fosforisuhteelle munankuoria jauhettuina. Olen myös tehnyt kuukausittain puuroa koirille, josta koirani pitävät erittäin paljon. Puuron teen hirssistä, tummasta riisistä ja ohrasta.
Valmistus: Ruoat on ostettu Kennelrehulta sekä Vauhti-Raksulta. Molemmat toimittavat pakasteita. Sosetta teen suuret määrät kerralla, joten senkin olen pakastanut. Illalla otan yötä vasten sulamaan ruoat, jolloin ne on aamulla valmiina. Lihaa menee reilu kilo päivässä. Broilerin siipiä annan 5-8 kpl/koira. Sosetta on pakastepusseissa 200-600 g, jonka sekoitan lihan kanssa.
Soseen teen tavallisella yleiskoneella, jossa on pohjalla iso terä. Vain sillä solun seinämät saa rikki ja salaateista sosetta (ei raastetta). Soseutan kaikki kerralla ja sotken keskenään. Sitten pakastan pakastuspusseihin aterian verran, jolloin määrään ei tarvitse puuttua myöhemmin.
Lihat ja luut ovat valmiita, joten ne vaan sulatetaan ja annetaan koirille. Jos ostan ison köntän siipiä, niin suihkutan niiden päälle vettä, jolloin siivet irtoavat toisistaan. Tämän jälkeen pakastan ne annoskokoisina pakastepusseihin. Kuivien lihojen sekaan laitan vettä, jolla saan ruoan puuromaisemmaksi. Ja joka on hyväksi vanhimmalle koiralleni, joka juo vähän vettä päivässä.
Loppuvuodesta 2007 kokeilin ensimmäistä kertaa possun sisäelimien syöttämistä. Hyvin upposi, kun kaikki ruoka, mutta Martta räjähti käsiin samalla. Possun sisäelimet eivät selvästikään sille sovi, sillä heti niitten syöttämisen jälkeen iski älytön suolisto-ongelma ja koira oli aivan rikki. Martalta kaikkosi karvat takapuolesta ja tuntui, että koko elimistö on aivan tulessa. Tilanne rauhoittui homeopatialla, sekä possun poistamisella ruokavaliosta.
Homeopatia on muutenkin tullut mukaan kuvioihin, ja niin hyvät kokemukset siitä on, etten enää muuta hoitokeinoa suostu ajattelemaankaan! Homeopatialla ollaan hoidettu niin Junon tiineysongelmia, kuin Martan suolisto-oireita.
Akitalla on paksu turkki, joten kesäajat voivat olla sille melko tuskaisia. Kuumilla koira menettää paljon ravinteita ja tarvitsee lepoa, sekä vettä. On suositeltavaa liottaa juomaveteen tai ruokaan ainetta, joka tasapainottaa tilaa. Itse käytän Nutrisal jauhetta veteen sekoitettuna. Sitä annetaan hyvin vähän, jottei veden maku pilaannu ja koira kieltäydy juomasta. Koiralle voi myös pakastaa lihan ja soseen sekoitettuna ja vesipitoisena. Ja sitten antaa koiralle jääköntti, jolla se voi tappaa aikaa syödessään, sekä pitää elimistöä viileänä saaden hieman vettä samalla.
Talvella sen sijaan tarvitaan toisenlaisia lisiä, sillä pakkanen lisää energiankulutusta. Etenkin ulkona asuvat (tarhakoirat), tai paljon pihalla viihtyvät koirat tarvitsevat energiaa. Talvisin on hyvä syöttää rasvaisempaa ruokaa. Määrää ei tarvitse, eikä kannata lisätä. Ruokaan kannattaa ottaa kunnon ihraa ajoittain tukemaan rasvan saantia.
Veden saaminen on hankalaa pakkasilla. Kannattaa liottaa ruokaan niin paljon vettä kuin suinkin mahdollista. Ei haittaa, vaikka koira söisi velliä koko talven ajan.
Valmiita barf-ruokia on myös saatavilla laajalti ja laajalla valikoimalla. Nämä ovat yleensä oikein hyviä, ja maukkaita. Tällaisia tuotteita ovat mm. NEU, Vogel ja Puhdit. Tuotteet on valmistettu BARFin ajatuksia silmällä pitäen, joskin toiset niistä sisältävät puuroa, tai perunaa. Näitä ruokia saa yleensä samoista paikoista kuin lihojakin.
Pyrin kasvattamaan jokaisen pentueeni pelkästään raakaruoalla. Toivon, että jokaisessa kodissa mihin pentu muuttaa jatketaan edes osittain aloittamallani tavalla. Jos papanoita halutaan syöttää, on erittäin suositeltavaa antaa lihaa joukossa. Itselläni on erittäin hyviä kokemuksia raakaruokinnasta omilla koirillani, sekä kasvateilla. Myös terveystulokset lonkkien suhteen ovat olleet hyviä. Ongelmia voi olla edessä, sillä pentu ei ole kasvattajaltaan lähtiessä valmis. Jokin aines ei välttämättä sille sovi, tai jokin ruokintatapa ei tuota haluttua tulosta, mutta silti raakaruoka sopii jokaiselle ja sen puolesta pyrin puhumaan.
Raha on asia joka mietityttää. Ja sen ymmärrän oikein hyvin. Mutta on laskettu, ettei raakaruokinta ole sen kalliimpaa kuin hyvälaatuisten papanoidenkaan syöttäminen. Itse en ole kustannuksia ruoasta laskenut, mutta koirani syövät kuukauden aikana n. 25-30 kg ruokaa. Tuo määrä tarkoittaa lihaa, luuta ja soseita yhteensä. Tähän päälle on laskettava vielä lisät, kuten merilevä ja öljyt. Niiden osuus on kuitenkin erittäin pieni kuukautta kohden, sillä antomäärätkin ovat pieniä. Toisin sanoen yhden aikuisen akitanartun ruokintaan palaa rahaa kuukaudessa arviolta 30 euroa.
Kannattaa käyttää hyväkseen kasvillisuutta kesällä (luonnonantimet), teurastamoita sekä metsästäjiä. Olisi erittäin hienoa, jos koira saisi metsästäjiltä niitä osia eläimistä, jotka eivät ihmisten suihin mene.
Raakaruokinnan syöttämisen aloituksen voi tehdä kertaheitolla poistamalla kaikki teolliset ruoat tai sitten hiljalleen, lisäämällä lihaa papanoiden joukkoon. Molemmilla tavoilla voi koira saada toksisia oireita, kuten ripuli, oksentelu, huonovointisuus. Toisilla elimistö käy läpi isomman prosessin puhdistumiseksi, ja toisilla oireita ei edes huomaa. Koira voi siis hyvinkin mennä alussa huonompaan kuntoon mitä se ennen oli, mutta tätä ei kannata pelästyä.
Yksinkertaisin aloitus on ostaa muutamaa lihaa pakkaseen, sosetarvikkeiksi muutamaa vihreää kasvista ja helposti sulavia ja syötäviä luita. Lisäksi kannattaa ostaa myös muutamia vitamiineja sekä öljyjä.
Alustava ostoslista voisi näyttää tältä:
Lihat
Soseeseen
Kalsiumin tarpeeseen luita
Lisät
Samalla kun aloittaa uuden ruokintatavan kannattaa kirjoittaa vihkoon ylös tarkat tiedot mitä koira on saanut. Lisäksi laittaa ylös aamun vointi ennen ruokintaa, sekä reaktiot mitä koiralla päivän aikaa tulee. Tällöin on helpompaa seurata aiheuttaako joku aines kenties ongelmia.
Lihoja sekä luita löytyy mm. KennelRehulta sekä Vauhti-Raksulta. Tästä lisää ruokintapaikkoja. Nykyään myös useista lemmikkieläinkaupoista sekä marketeista saa lihoja. Kannattaa tilata ruoat valmiiksi kiertäviltä autoilta. Lisää lukemista raakaruokinnasta löydät linkeistäni (kohta BARF -ruokavalio).
http://www.kennelrehu.fi/
http://www.vauhti-raksu.net/
http://pikkulinna.com/barffaus.htm
http://www.kennelrehu.fi/
Murren murkina (Helsinki, jälleenmyyjiä muualla) http://www.murrenmurkina.com/
Tassulan puoti (Oulu) http://www.tassulanpuoti.fi/
BarffiNet (Tampere) http://www.barffi.net
Nellin kanaherkku (Harjavalta, jälleenmyyjiä muualla) http://www.nellinkanaherkku.net/
Nämä ovat kerättyjä tietoja, jotka ovat yleisimmin peräisin ihmisten omista kokemuksista, eivät niinkään lääketieteellisesti perusteltuja faktoja. Muistathan, että elimistö ei puhdistu hetkessä, joten anna vaikutukselle aikaa. Jos haluat antaa palautetta vai vinkkejä listaan, niin kirjoita minulle: emilia(at)viribus.info
⇒ Laita koira eliminaatiodietille. Tarkoittaa sitä, että otetaan selville mikä ongelmia aiheuttaa. Kaikki ruoat, namit ja lisät pudotetaan minimiin, jotta saadaan aiheuttaja. Tällöin annetaan vain yhtä lihaa, soseeseen max. 3 eri ainesta, lisiksi mielellään vain yksi
(ei maistu, ei pysty syömään, oksentaa, ym.)
Ennen kuin hyppää pää edeltä järveen, olisi ehdottoman tärkeää ottaa selvää aineksista, jotta ei tulisi tehtyä vahinkoa hyvän sijasta. Tässä on listattuna asioita, jotka on syytä huomioida. Ota etenkin silloin selvää asioista, jos koirallasi on jokin sairaus.
Päivitetty 9.10.2010