» Päivitykset
ETUSIVU
UUTISET
AJANKOHTAISTA
KOIRAT
PENTUJA
PENTUEET
YHTEENVETO
TERVEYS
TULOKSET
HALL OF FAME
TIETOA RODUISTA
RUOKINTA
ARTIKKELIT
LINKIT

Yhteystiedot:
Emilia Honkanen
emilia(at)viribus.info
puh. 040 831 4246
Helsinki

Kansi/eng

Vieraskirja:
Kirjoita / Lue

Bouvierista rotuna

Sivu on vielä keskeneräinen ja valmistuu joku kaunis päivä...

RodustaHistoriaLuonneHarrastuksetTerveysUlkonäköTrimmaus

Rodusta

Bouvier on vanha työkoirarotu, jota käytettiin ihmisten apuna kaikenlaisissa tehtävissä. Bouvier on kevyesti paimentaustainen yleiskoira, jota on käytetty myös karja-, poliisi- ja suojelukoirana, sekä vahtikoirana. Rotu on lähtöisin Flanderin alueelta, joka tätä nykyä on osa Ranskaa, Belgiaa ja Hollantia.

Suomeen rotu kantautui 40-luvulla ja siitä lähtien suosio on kasvanut. Tätä nykyä Suomessa koiria on n. 1800. Vuosittain rekisteröidään n. 60 yksilöä. Bouvier kuuluu FCI:n roturyhmään 1 (Lammas- ja karjakoirat). Rodun muita nimiä ovat bouvier des flandres ja flanderinpaimenkoira.

Bouvier on peruskoira, joka toimii niin sohvanvaltaajana kuin harrastuskoiranakin. Bouvier on palveluskoirarotu ja se omaakin hyvät taustat melkeinpä mihin vain harrastukseen.

Ennen vanhaan rodun jalostuksessa keskityttiin pääasiassa rodun ominaisuuksiin, kun taas myöhemmin ruvettiin panostamaan ulkonäköön. Tämä on tehnyt sen, että tänä päivänäkin rodusta löytyy niin ulkonäöllisesti kuin luonteidenkin puolesta kaksi erilaista tyyppiä. Niin sanottu näyttelykoira on luustoltaan vankempi, turkiltaan muhkeampi ja luonteeltaan rauhallisempi. Kun taas ns. työkoira on työominaisuuksien takia rungoltaan kevyempi, turkiltaan niukempi ja luonteeltaan räväkämpi ja energisempi.

Historia

Rotu on lähtöisin Flanderin alueelta, joka tätä nykyä on osa Ranskaa, Belgiaa ja Hollantia. Kun ensimmäinen rotumääritelmä luotiin 1912, oli bouvier menestyksekkäästi jo satojen vuosien ajan palvellut maatiloilla kaikenlaisissa tehtävissä, kuten vartioinnissa. Tuolloin korvat ja häntä typistettiin käytännön syistä.

Ensimmäinen Maailmansota vei bouvierit taitelukentille, joka johti suuriin tappioihin rodussa. Kanta hupeni rajusti. Vuonna 1921 syntyi Gentissä Club National Belge du Bouvier ja vuonna 1931 Amerikan kennelliitto tunnusti rodun. Rodun takaiskujen takia vasta vuonna 1965 FCI tunnusti rodun, jolloin saatiin yhtenäistetyksi vain yksi rotumääritelmä.

Legenda kertoo, että Adolf Hitler oli kuullut bouvierista ja harkitsi tekevänsä siitä virallisen Kolmannen Valtakunnan vahtikoiran. Mutta kun Hitlerille tuotiin nähtäväksi bouvier, niin se yllättäen puri häntä käteen. Tästä johtuen Hitler määräsi kaikki bouvierit Euroopasta lopetettavaksi, joka olisi johtanut jo toiseen, rajuun kannan menetykseen rodulla Euroopassa. Onneksi näin ei käynyt.

Luonne

Bouvier on leppoisa kaveri, eikä sen tulisi olla aggressiivinen ihmisille. Se on kuitenkin melko välinpitämätön vieraita kohtaan ja muutenkin yhdenmiehen koira. Bouvier omaa vahvan luonteen ja vaatii omistajakseen johtajan, sillä muutoin se "hyppii nenille" mennen tullen.

Bouvier on erittäin tarmokas koira, jolta ei virta lopu. Bouvier on kuitenkin suht rauhallinen kotioloissa ja ääripäät saattavat olla jopa hivenen flegmaattisia. Yleensä bouvier on kuitenkin helposti menossa mukana oleva kaveri, joka ei hylkää omistajaansa missään tilanteessa.

Sosiaalisuus

Koulutettavuus

Ongelmat

Vahvaluonteisuus voi tehdä toisille tepposet, eikä bouvier pysy käsissä. Tuolloin koirasta tulee remmiräyhääjä ja naapurien kauhu. Eikä tuollaisen koiran parturoiminen ole kovin helppo asia. Paimennustausta voi tulla toisille yksilöille liian vahvasti esiin mm. yksinjättämisen ongelmina (ulvonta, haukunta). Koira voi myös koetella omistajaansa, jolloin se saattaa pistää paikat remonttiin. Bouvier ei aina tule toimeen toisten koirien kanssa, etenkään samaa sukupuolta olevien yksilöiden.

Harrastukset

Palveluskoirana bouvier toimii monissa harrastuksissa, kuten TOKO, agility, jäljestys, haku tai viesti ja jopa suojelu (IPO) tai vesipelastus.

Näyttelyissä bouvier pärjää melko mukavasti, ryhmäsijoittumisia tulee ajoittain. Jotta bouvier valmistuu Suomen muotovalioksi, tulee sen saada 3 sertin lisäksi koulutustunnus palveluskoirakokeiden 2-luokasta.

Terveys

Bouvier on perusterve rotu, joka elää 10-13-vuotiaaksi. Suurimmat ongelmat ovat kasvaimet ja syövät. Luusto-ongelmia löytyy, joskaan ei huolestuttavia määriä. Silmissä tavataan kataraktaa eli kaihia, sekä eriarvoisia muita silmämuutoksia, mutta nämäkään eivät ole huolestuttavan suuria esiintyvyydeltään. Kennelliiton PEVISA-ohjelma määrää bouvierin osalta pakollisiksi silmätarkastuksen, sekä lonkka-ja kyynärkuvauksen.

Toisilla bouviereilla on herkkä vatsa, josta tulee omia ongelmia esiin (ripuli, ruoan sulamattomuus, ilmavaivat).

Ulkonäkö

Bouvierin ilmeeseen kuuluu massiivisen vahva, neliömäinen runko, parta ja otsatukka. Ennen bouvierilta typistettiin korvat sekä häntä, mutta nykypäivänä tämä ei ole Suomessa sallittua, joten bouvierilta löytyy luppakorvat sekä tuuhea häntä. Tosin ulkomailla typistämistä edelleen harjoitetaan. Bouvier näyttää itsetietoiselta, vahvaluonteiselta koiralta. Ulkonäkönsä vuoksi se toimiikin hyvin vahtikoirana. Bouvier on trimmattava rotu, jonka vuoksi laiskimmat turkinhoitajat eivät rodulle sovi.

Bouvier on melko suuri koira; urosten säkäkorkeus on 62-68 cm ja narttujen 59-65 cm. Paino vaihtelee narttujen 27-35 kg ja urosten 30-45 kg paikkeilla.

Värit

Turkki on karhea ja väriltään harmaa, hiillikko tai mustanpuhuva ja raidallinen, eli brindle. Lähes kokonaan mustia löytyy myös, etenkin Ranskasta, mutta se ei ole toivottava väritys. Vaaleita, haalistuneita yksilöitä löytyy, mutta ne sekä suklaanruskeat eivät ole sallittuja värejä. Sävyeroissa värejä sitten löytyykin laajemmin. Myös pieniä valkoisia laikkuja löytyy, mutta nämä eivät saa olla liian isoilla alueilla. Yleisimmät paikat löytyvät rinnasta ja leuasta.

       

       

   

Turkin laatu

Bouvier ei varsinaisesti pudota turkkiaan, vaan se tulee itse lyhentää ja kammata suoraksi. Turkki leikataan kuosiin muutaman kerran vuodessa. Siistimistä saksilla tehdään useammin. Ja harjausta takkujen välttämiseksi tehdään jopa viikoittain. Bouvierin karva huopaantuu jos pohjavillaa ei tarpeeksi usein kammata irti. Tällöin koiran turkki tuntuu möykkyiseltä. Myös pitkät karvat menevät helposti takkuun liian pitkässä turkissa. Jos koira ei käy näyttelyissä, voi sen turkin ajella aivan lyhyeksi, jolloin turkinhoito helpottuu huomattavasti.

Bouvierin turkin tulisi olla karhea ja kiilloton. Aluskarva kammataan irti. Trimmatun bouvierin turkki on helppohoitoinen ja säänkestävä. Turkki ilmentää hivenen hämäräpeistä tyyppiä, joka bouvier kaikkine hullutuksineen onkin...

Trimmaus

Ennen trimmauksen aloitusta koira pestään ja kuivataan hyvin. Sen jälkeen turkki kammataan kauttaaltaan auki takuista ja samalla poistuu irrotettava pohjavilla. Koiraa kannattaa lähteä leikkaamaan joko päästä lähtien, tai takaosasta. Jotta trimmaus onnistuu, niin bouvier tulee opettaa olemaan rauhallisesti trimmauksen ajan, sekä seisomaan pöydällä. Trimmaus helpottuu huomattavasti kun koira on korkeammalla, eikä tarvitse kyyristellä polvillaan maassa.

Tarvikkeet

Jokapäiväiseen perushoitoon tarvitaan harvapiikkinen kampa, jolla irrotetaan pohjavilla. Bouvierin pohjavilla on pitkän päälliskarvan alla, joten lyhytpiikkiset (kuten furminator ja karstat) harjat eivät tehoa siihen.

Kunnon trimmaukseen tarvitaan kamman lisäksi terävät sakset sekä trimmauskone ja trimmauspöytä.

Pää

Päälaki sekä korvat ajellaan aivan lyhyeksi. Päälaelle ajellaan ns. kolmio, eli alue joka muodostuu korvista otsaan. Otsatukka tulee bouvierilla aina olla, mutta se siistitään ja lyhennetään niin, ettei karva ulotu kirsun yli. Halutessa voi silmiä varten tehdä lovet otsahiuksiin. Posket siistitään ja karvat voi lyhentää korvien alta. Myös parta siistitään ja turhan pitkä "töyhtö" lyhennetään. Korvat ajellaan aivan lyhyiksi.

Kaula ja rintakehä

Runko

Takaosa ja häntä

Tassut

Tassujen karvat leikataan lyhyiksi ja niin, että tassuista tulee pyöreät.

Lähteet

Development of The Bouvier des Flandres
Breeder retriever
Wikipedia (eng.)