Uutiset vuodelle 2015

Hyvää joulua

Ensimmäisenä haluan toivottaa hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle 2016! Sitten haluan todeta, ettei meille tullut pentuja. Islan juoksu venyi pitemmälle kuin normaalisti ja kun astuminen onnistui, niin valitettavasti siitä ei seurannut mitään. Kiitokset kyselijöille! Keväällä olisi suunnitteilla ainakin kahden nartun voimin erittäin mielenkiintoiset pentueet! Pysy kuulolla, päivittelen tietoja kun asiat varmistuu.

Tervetuloa Suomeen Hunajakoira ja sen veli! Herkku sai itselleen iloisen akitatyttökaverin. Onnea nassikoista asianomaisille!

Vähän kuulumisia Martan suunnalta. Siitä on nyt vuosi kun Martalta leikattiin laajalle levinnyt nisäkasvain. Ja vastoin eläinlääkärin odotuksia, mummo parani vallan mainiosti. Keväällä kunto hieman heikkeni ja kesällä romahti. Luultiin jo, että noutaja tulee. Mutta niin vaan Martta pisti taistellen ja onkin sen jälkeen voinut hyvin. Vanhushan tuo 11,5-vuotias mammakoira on, mutta niin vietävän rakas mein äitille. Ja siellähän Martta on eläkepäiviään onnellisena saanut viettää, niin eipä paremmasta väliä.

Syyskuu häineen ja pentuhaaveineen

Tässä on kesä vierähtänyt ja syksy tullut. Rakastan syksyä. Täällä hymyillään nyt pentusuunnitelmien osalta, joita on tehty keväälle kahden nartun osalta sekä sitä aiemmin vielä tälle vuodelle Islan osalle. Islan suunnitelmat olivatkin varsin kirjavat, sillä viime kerralla myöhästyttiin ja nyt oltiin liian aikaisessa. Uskomatonta miten peräkkäisten juoksujen tärppipäivät voivatkin heittää jopa viikolla! Mutta onnistuttiinpas ja nyt on odotukset suuret marraskuisille pennuille! Lisää pennuista pentuja sivulta.

VU-päivät vietetiin taas onnistuneesti elokuun lopulla Ruokkeen lomakylässä, Kesälahdella. Kiitokset kaikille mukana olleille! Kuvia nuorista ja vanhoista niin meistä kuin koiristakin löytyy picasa galleriasta.

Toisaalla on tapahtunut ikäviä asioita. Osanottoni Valon poikien Onnin ja Juron perheille poikien poismenon johdosta. Elämä on toisinaan varsin kurjaa. Voimarutistus osanottoineen myös poikien kasvattajille Mirvalle ja Terhille. Vaikka kaikkesi teet, niin aina ei tule parhaista yrityksistä sitä mitä toivoi ja luotti saavansa.

Kotirintamalla on muutoksia tapahtunut, sillä syyskuussa tanssittiin mein häitä. Tätä nykyä kuljen sitten nimellä Emilia Puustinen. Täytyy kyllä sanoa, että säät ja kaikki muukin suosi, sillä niin upeaa säätä ei juurikaan ollut tänä kesänä, mitä mein hääpäivänä syyskuussa oli. "VU-ihmiset" yllätti miut VU-kunniakujalla kun tultiin kirkosta ulos! Kaiken ne keksii <3

© Jyrki Pesonen
VU-lippukuja

Kesäkuu, mutta missä kärpäset

Kiitokset kyselijöille, Riki ei enää etsi kotia! Arki ei aina ole helppoa ja koira vaatii vielä omansa. Olen kuitenkin super onnellinen siitä, että Rikin omistaja päätyi pitämään Rikin. Ei ole arki helppoa välillä kellään meistä, mutta ei ole koirasta luopuminenkaan. Onneksi asiat järjestyi ja Rikin matka jatkuu kuten aiemminkin.

Mukavaa kesää kaikille!

Toukokuu ja tulevat kesäpäivät

Toukokuussa jo mennään ja prkleen punkit on tulleet jo häiritsemään. Maiasta on nyt napattu jo kymmenkunta paholaista irti, jouduinpa ottamaan yhden kiinnittyneen jopa Antista irti... Että hyvää kesää vaan. Ehkä loppukesästä on helpompaa. Sitä lähdetään todistamaan vuosittaisella VU-kesäpäivillä elokuussa! Ollaan taas Ruokkeen lomakylässä, Kesälahdella. Mökit on jaossa ja meille varattuina kesäkuun lopulle saakka. TERVETULOA MUKAAN! Lisätietoja ajankohtaista sivulla.

Haru kävi kurkkaamassa konekarhua, jolle totesi parilla sanalla että pysykööt siellä ja hän täällä. Ja toinen omistajista on hyvä johtaja, joka saa hoitaa homman kotiin myös tällä kertaa. Haru pysyi urheasti paikoillaan, ei säikähtänyt eikä yrittänyt lähtä pois. Päätyipä jopa ottamaan askeleita melko lähelle karhua. Puolustusta ei kuitenkaan Päiville herunut. Onneksi ei ollut aito karhu kyseessä :-)

Täytyy taas kertaalleen palata Vuolasvirta-aiheeseen. Nimittäin tuota saavutusta on muistanut niin Suomen Nihonken ry kuin Akita ry:kin. SuNi lähetti palkintolautasen ja Akita ry:ltä sain itse maalatun akitapääaiheisen taulun, jossa on mallina toiminut Valo. Kiitokset molemmille yhdistyksille muistamisesta! Kiitokset myös Katri Laitilalle, kennel Midian's, joka muisti miuta omilla sivuillaan uutisissa alkuvuodesta! Katri tietää mistä puhuu, sillä onhan hänkin omassa rodussaan (amerikanakita) ensimmäinen, jolle kyseinen palkinto on myönnetty.

Siru on ollut Vuoden Veteraani 2014 Akita ry:n kisassa. Hirmuisesti onnea Annaliisa ja Perttu! Kisa käydään yhdistyksen jäsenien kesken.

Päivityksiä keväältä, kesää kohti mennään

Aletoitetaanpas tarinointi Rikistä, joka etsii kotia. Jos etsit nuorta lenkkikaveria ja syötävän suloista ystävää, etkä omaa uroskoiria jo valmiiksi, niin otapa yhteyttä. Riki nimittäin ansaitsee itselleen hyvän uuden kodin, koska nykyisessä lapsiperheessä ei vaan yksinkertaisesti ole enää aikaa pojalle. Riki on akita, eli ei lelu, vaikkakin se siltä vähän näyttääkin. Tuore kuva pentuja sivulla.

Suomen Nihonken ry:n vuoden voittajat on julkistettu ja niin siinä taas kävi, että meikäläinen palkittiin tiukan kisan päätteeksi Vuoden 2014 Nihonken kasvattajana! Asiasta saan olla ylpeä ja onnea myös kanssakisaajille, vain kahden pisteen erolla oli jo kolmannella sijalla. Eli tiukkaa oli! Hauskaa tässä kisassa on se, että koska SuNi edustaa montaa japanilaista rotua, niin en suinkaan kisannut pelkästään akitakasvattajia vastaan.

No niitä pentuja ei nyt sitten tälle kesälle ole tuloillaan. Ajoin 1500 km yrittämisen iloksi, vaikkakin progetestit sanoi, että aikas myöhässä ollaan. Ja niinhän siinä kävi, että pariskunta Isla ja Tora kyllä kujeilivat keskenään ja pitivät tunti tolkulla hauskaa, mutta siihenpä se sitten jäikin. Ei auta, loppuvuodesta uudelleen. Kiitokset pennuista kiinnostuneille, mutta näin kävi tällä erää. Myöhästyin.

Sateenkaarisilloille on saatettu 23.3.2015 Topi, joka ehti ensin muuttaa ulkomaille, mutta sai siellä vakavan epileptisen kohtauksen ja sillä todettiin munuaisten olevan sököt. Niinpä Topi nukutettiin ikiuneen. Niin on elämä yllättävää. Koira, joka ei ole ollut kipeä, on yhtäkkiä kuollut. Uskomatonta, mutta totta. Osanottoni asianomaisille.

Freebok.net on lopettanut toimintansa, joten vieraskirjallekin oli sanottava hyvästit. Uutta en ole etsimässä, joten palautteet jatkossa sitten suoraan sähköpostiin. Kotisivujen päivityksestä vielä sen verran, että perässä laahaa ja tuleekin laahaamaan. Aika ei riitä -potaska saa nyt riittää, tosiasia on ettei mielenkiinto meinaa vaan riittää kaikkien kuvien ja tekstien päivitykseen, vaikkakin näitten kanssa puljaamisesti yleisesti tykkäänkin. Kyllä ne joku kerta ajantasalle siirtyy, mutta voipihan tuohon hurahtaa vielä vuosi jos toinenkin. Pennut ja uutiset sekä näyttelytulokset sen sijaan pyrin pitämään hallussa, ne on nopeita päivittää. Ja epäsuomalaisesti olen kyllä ylpeä hienoista tuloksista, joten kyllä niitä on usein mairittelevaakin päivittää.. :-)

Kevättä

Sulon tilassa on vain hyviä muutoksia. Pappa on hyvissä voimin ja lääkitystä aletaan vähentämään. Mielenkiintoiseksi menee kattoa, onko tosiaan kyseessä UDS. Vaiko sittenkin joku muu.

Kotona potee steriloinnista toipuva Maia. Leikkaus oli 19.3. ja se meni hienosti, haava on siisti. Onneksi Maia ei puutu haavaan, joten miun ei tarvii pitää sillä kauluria. Hullu koira vaan kääntyy selälleen ja haluaa, että sen haavamahaa silitellään... Ihan pimee koira!

Sulo sairastaa

9-vuotias vanhuksemme Sulo (Homereunshou Go Yamahan) potee silmäsairautta (uveiitti). Sulo sokeutui yllättäen väliaikaisesti. Onneksi silmäeläinlääkäri oli saatavilla, joten hoito saatiin papalle heti. Hoito pureekin oikein hyvin ja näkö sekä olemus on parantunut hienosti. Oireet voivat viitata UDS:ään (VKH), mutta vielä Sulolla ei ole nähtävissä pigmenttimuutoksia, joten tilannetta seuraillaan. Halusin laittaa kuitenkin ensihälytyksen ilmoille, joten palaan asiaan kun jotain tapahtuu ja varmistuu.

Pentuhuuma ohitse

Niin se vaan aika vierähti ja Shou-pentusetkin ovat jo uusissa kodeissaan! Voitte kuvitella ensin miun riemun kun odotin omaa tyttöäni syntyväksi.. ja kun se sitten vihdoin viiden pojan jälkeen tuli, niin riemulla ei ollut rajaa. Aikaa kului ja alkoi paniikki nousta pintaan, epävarmuus iski rinnalle. Kun epävarmuus väistyi, alkoi asiat taas rullaamaan ja mieli rauhoittui. Eipä se ainokainen tyttö sitten ollutkaan miun, sillä tuo ainokainen prinsessa tuuheutui tuuheutumistaan ja pitkäkarvainenhan siitä muodostui! Syötävän suloinen ja ihan hiton hauskan luonteen omaava, kovapäinenkin tytsy jäi Kotkaan. Yhtä kovasti Timon kanssa odotettiin sitä omaa tyttöä, mutta tällä kertaa Timo veti pitemmän korren. Koska tuo pörröpää on käsittämättömän hauska tapaus, niin sijoitin tytön tulevaisuutta ajatellen! Katsotaan löytyisikö sille aikanaan sulho, joka ei periytä ollenkaan pitkää karvaa.

Myös tosiaan velivesselit ovat hauskuuttaneet omilla tahoillaan uusia kotejaan ja näyttävät miten hienosti pieni akitapoika osaa pyytää ulos ja tehdä ne tarpeensa sinne ulos. Kovasti onnea matkaan jokaiselle onnen jumalalle! Ja kiitokset suuret Minnalle sekä Timolle vesseleitten hyvästä hoidosta!

Tässä poikien muuttohötäkässä myös Reetu on vaihtanut kotia. Reetu lähti kokeilemaan millaista olisi muuttaa tarhakoirasta vantaalaiseksi sisäkoiraksi. No hienona miehenä se tietenkin onnistui hurmaamaan uuden kotinsa! Niinpä energinen, rakastettava raitapaitapoika asustaa tätä nykyä etelässä, vartioiden perhettään ja katsomalla lastenkin perään. Onnea Mari & perhe uudesta perheenjäsenestä! Ja kaikkea hyvää jatkon kanssa!

Koska miulle nyt jäi luut käteen Shou-pentueesta, niin päädyin aikaistamaan Islan pentusuunnitelmia. Kunhan tuo tyttö käy terveystutkimuksissa, niin alan siirtää katseet sitä kohtaan ja taas nostattaa toiveet pilviin saakka, jotta saisin oman narttupentusen kotia koristamaan. Jos kesäpentu kiinnostaa, niin mieluusti kerron suunnitelmastani lisää.

Räntää sataa, mutta valoisuus ulkona lisääntyy. Kevättä kohti siis kahlataan. Mukavaa lopputalvea kaikille!

Uusi vuosi!

Tervetuloa uusi vuosi! Aloitetaan tämä vuosi lyhyesti ja ytimekkäästi. SHOU-pennut ovat jo viisiviikkoisia ja muutama naskalihammas on vielä ilman oikeaa kotia. Jos haluat itsellesi punaisen akitapojan, jakaa sen kanssa sekä ylä- että alamäet ja nauttia jokaisesta sekunnista oman japanilaisen kanssa, niin ota yhteyttä. Jos sen sijaan etsit kiiltokuvaa, tai jollaista kuvitelmaa, niin katso kiitos toiseen suuntaan.

Eletään jännittäviä aikoja Lunan kanssa. En pysty päättämään onko tyttö pitkäkarvainen vaiko ei. Jännitys on suuri, kuten myös paniikki. Toivotaan, että turkki on normaali.

Tein uuden sivun, kuvavirta. Se on blogimainen sivu, jonne päivitän kuulumisia, uutisia ja kuvia miten milloinkin. Käykäähän kurkkaamassa kuvavirtaa

Vuoden vaihtuminen meni rauhallisesti, koirat ei välittäneet juurikaan raketeista. Martta voi todella hienosti ja Maia voi myös, joten tästä starttaa hienosti uusi vuosi. Olkoot se parempi kuin edellinen.

Mennyt vuosi 2014 oli juhlaa ja siitä jääkin mielettömän upeat ja tunnerikkaat muistot. Monen monta eri asiaa tapahtui viime vuonna, mutta mieli ei ole haikea, vaan silmät etsii jo uutta puhtia ja toimintaa tälle vuodelle. Tästä se taas lähtee!