Uutiset vuodelle 2013

Erikoisnäyttely 2013

Tämän vuotinen erkkari pidettiin sateisessa säässä suomalaisen tuomari Rune Fagerströmin tuomaroimana. Osallistujia SSKY:n järjestämään näyttelyyn oli huimat 39 akitaa paikalla (ilmoitetusta 42:sta)! Pelkässä paras narttu -kehässäkin oli ehkäpä ennätykselliset 12 akitanarttua. Bonuksena oli vielä värikilpailu, jossa tuomari valitsi SA:n saaneista punaisista, brindleistä ja valkoisista aina parhaimman värin.

Tuloksia sade ei haitannut, ja olenkin hurjan ylpeä ROP-veteraanista, sertistä ja paras uros/narttu kehien sijoituksista! Kasvattajaryhmäni palkittiin kunniapalkinnolla ja oli toinen, ryhmiä osallistui kolme. Veteraanejakin oli kehässä neljä, joista vain Aikolle SA ja voitto. Uroksissa SA jaettiin vain viidelle urokselle, joista kaksi VU-kasvateille Jyrylle, joka palkittiin myös parhaana brindle-värisenä akitana ja Reetulle, sekä yksi tuontipoika Marskille. Urospentuja esiintyi kolme, joista Valo oli toinen kunniapalkinnon kera. Narttujen kovassa kisassa Hulda sijoittui hienosti kolmanneksi 12 nartusta. Suunnattomat onnittelut!! Tuloksia kuvien kera lisäilen myöhemmin tulokset sivulle.

Meillä oli myös telttaryhmittymä ja nyyttikestit, jottei nälkä päässyt yllättämään. Suunnattomat kiitokset kaikille tarvikkeita ja/tai syömisiä tuoneille ihmisille!! Lisäksi oli huippuhauskaa koota pieni ryhmä ja nauttia erkkarin mukavuuksista. Onnittelut pärjänneille ja tuloksiinsa tyytyväisille!

Alkusyksyssä jo mennään

Kovasti ehtii aikaa kulua. Ymmärsin, että olen ollut nykyisessä työpaikassanikin jo vuoden. Mihin ihmeeseen sekin vuosi katosi?! Aikaa kuluu ja pennut kasvaa. Elokuun lopulla vietettiin VU-päiviä aivan käsittämättömän upeissa maisemissa käsittämättömän upean sään kera! Kiitokset suuret kaikille paikalle tulleille!! Teitä on vaan aina niin ihana nähdä. Galleriasta pääsee tunnelmoimaan hienoa viikonloppua: https://picasaweb.google.com/118335288624039738247/VUPaivatRuokkeella2013

Näyttelyissä on ollut tähän mennessä käsittämättömän hieno vuosi. Hulda jatkaa hurjaa tahtiaan ja on pärjännyt kiitettävästi kesän näyttelyissä. Onhan Hulda-Kulta nyt tuorein muotovaliokin! Reikalle ja Topille taasen saatiin ensimmäinen serti. Tässähän ihan ylpistyy :) Näyttelyitten hienojen tulosten lisäksi on ikävämpiä uutisia terveysrintamalla. Martan tytöstä Sakurasta on jouduttu luopumaan SA:n takia. Suuren suuret osanotot rakkaan ystävän poismenon johdosta! Lisäksi on tullut ilmi, että Marskilla on ensimmäinen SA-jälkeläinen todettu Suomessa. Toivotaan, että tytön SA on hoidettavissa ja se saa elää vielä pitkään. Kiitokset sairastuneen koiran kasvattajalle, joka miuta asiasta informoi.

Harun pennut kasvaa ja komistuu, ja ihan kohta ne jo lähtee maailmalle. Näin etukäteen jo toivottelen oikein paljon onnea matkaan ja kaikkea hyvää niin pennuille itselleen kuin perheilleenkin! Velipoika Valo taasen miehistyy kovaa vauhtia. Todellisella innolla odotan millainen ukkeli pojasta kasvaakaan! Ainakaan turkissa, värissä, rakenteessa ja luonteessa ei tulla pettymään.

Lopuksi vielä tervetulotoivotukset Toralle, Yuki Tenshi Batayger, joka rantautui Suomeen! Tora on Rikin poika, erittäin näppärä ja miellyttävä tapaus. Toran emä on Polyushka Tomimopa. Onnittelut Toran kasvattajalle Irinalle hienosta pentueesta.

Kesältä kuulumisia laidasta laitaan

Meillä on pentuja! Harun kanssa tehtiin reissu Tsekkeihin saman upean uroksen luo missä vierailin alkuvuodesta Huldan kanssa. Reissu tuotti tulosta ja nyt saadaan täysin rinnoin nauttia punanutuista, jotka syntyivät 24.7.2013! Tulijoita on kolme, joista kaksi tyttöjä. Mikä iki-ihana tulos, niitä tyttöjä kun niin kovasti toivoinkin. Haru ja pennut voi hienosti.
Kovasti onnea myös Ruotsiin Josefinelle upeasta pentueesta! Isän virkaa pentueessa toimittaa Marski. Pentueesta lisää kennel Isamashii's sivuilla.

Siirtykäämme sitten näyttelyuutisiin. Ja niitähän on! Kesä on mennyt upeasti VU-koirilla ja tuloksia on saatu taas uusille koirille, joista olen todella ylpeä. Etenkin 6.7. lauantai jää mieleen.. Samana päivänä nimittäin sekä Midojen Reetu että Umien Inuki nappasivat näyttelyistä ROP-voiton lisäksi ryhmäsijoitukset!!!! Reetu oli Mikkelin näyttelyssä RYP-2 ja Inuki Liettuassa RYP-5! Upeaa, mahtavaa pojat!!! Aivan käsittämättömän upeaa. Wau! Ryhmäsijoitusten lisäksi oli myös toinen Mido-poika Daiki ensimmäistä kertaa näyttelyssä ja ihan vaatimattomasti ROP! Eipä voi viikonloppuna kovinkaan paljoa enempää saada... Tämän satsin lisäksi on paljon muitakin hienoja tuloksia. Niitä pääsette lukemaan tulokset -sivulta.

Muutan käytäntöä tämän vuoden alusta alkaen näyttelytuloksien kirjaamisessa. Tähän saakka olen kirjannut vain parhaimmat tulokset näyttelyistä, jottei sivusta tule liian pitkää. Muutan nyt kuitenkin tavan niin, että kirjaan kaikki tulokset ja mahdollisuuksien mukaan liitän edes jokusen kuvan näyttelystä. Samalla suuremmat tarinoinnit lisään myös tulokset-sivulle. Muutan myös käytännön siltä osin, että kirjaan muidenkin, kuin vain VU-kasvattien, tulokset sivulle. Nauttikaa :)

Meillä on myös kaksi menetystä tullut kesällä. Musashista, jolla todettiin UDS kaksi vuotta sitten, on jouduttu raskain sydämin luopumaan. Urhea poika taisteli käsittämättömän kauan sairautensa kanssa, mutta taudin kuvaan kuuluu vuoristoratamainen eteneminen. Ensin mennään huonoon suuntaan, sitten parempaan, sitten taas huonompaan. Suuret osanotot Musashin perheelle!
Myös nuoresta Hamusta on jouduttu luopumaan. Hamu omasi kaksi luonnetta, toinen rauhallinen ja miellyttävä, toinen arvaamaton. Ja arvaamattomuus höystettynä dominointitaipumuksella koitui pojan kohtaloksi. Kokeilimme, jos tilanne paranisi uudessa kodissa. Mutta valitettavasti se ei parantunut, joten päädyin luopumaan pojasta. Suuret osanotot myös Hamun omistajalle, niin ensimmäiselle kuin toisellekin perheelle!

Valkoinen poika Topi on vaihtanut kotia ja asustaa tätä nykyä Vuorenvarman kennelissä Nooralla. Kovasti onnea Nooralle isosta pojasta! Toivotaan, että se tuo kaunista rakennetta ja kokoaan tuleville jälkeläisilleen.

Keräsimme loppuvuodesta hienon kasan akitoja perimäkartoitusta varten; MyDogDNA. Itse asiassa puolet Suomessa testatuista akitoista tuleekin "meiltä". Testihän on helppo ottaa, sillä pelkkä solunäyte poskesta kelpaa. Esim. Valolla on tällä hetkellä takanaan kahdeksan testattua sukulaiskoiraa!

Koiria on tullut omistettua jo 15 vuotta! Uskomatonta miten aika rientää. Tähän aikaan mahtuu vaikka sun mitä, mutta vasta nyt jouduin viemään koirat ensimmäistä kertaa koirahoitolaan. Martta alkoi alkukesästä oireilla, mutta ainahan tuo välillä tekee jotain pientä iho-oiretta, jonka saan hoidettua parissa päivässä pois. Nyt kuitenkin Martta meni 10 päiväksi hoitolaan ja arvasin, että stressi tekee omia tuhojaan koiralle. Noh, tästä seurasi se, että Martan selkä oli täynnä märkäistä rupea, silmät vuotaneet ihon naamasta vereslihalle ja kainalot ruvella. Iloisuutta ja ruokahalua se ei kuitenkaan vienyt. Tämä koira se ei emänsä lailla ihan helpolla pääse laihtumaan... Heh!
Tuulan Karvakorvat koirahoitola oli todella hyvä paikka, tuttu ihminen, jolloin hoitoon jättäminen olikin helppoa. Olipahan muuten samassa tarhassa Martan ja Maian lisäksi myös Sissi ja Hulda! Nyt sitten todistetusti tämä neljän nartun paketti kestää kasassa myös vieraalla ihmisellä. Ja lenkit hoitui Tuulalta akrobatiaa käyttäen hienosti näiden neljän hoitokoiran ja omien viiden koiran kera... Voitteko kuvitella miltä ryhmärämä onkaan näyttänyt?! Tuulalle suuret kiitokset hoidosta!!

Martan ihon lisäksi sain kokea ensimmäisen kerran myös kun koiralla on vesihäntä. Maiahan _rakastaa_ uimista. Se ui aina kun siihen tarjotaan, tai ollaan tarjoamatta, tilaisuus. Niin on tapahtunut monet kerrat tänäkin kesänä. Mutta yhdellä kertaa Maia todella tuli kipeäksi! Aloimme katsoa illalla mökillä ollessa, että ihmeellisesti koira roikottaa häntäänsä. Yö meni normaalisti, mutta kun roikottaminen jatkui aamullakin, niin aloin hätääntyä. Se jos joku ei ole normaalia. Niinpä google tarjosi vastauksen ja puolikas ketorin kurkusta alas, toi meille rauhan. Maian olo kohentui nopeasti! Annoin toisen puolikkaan illalla, jotta yö menisi hyvin. Ja tällä hoidolla pääsimme eroon tuskallisen kipeästä vesihännästä. Uiminen tosin ei loppunut siihen, mutta muina kertoina siitä ei ole tullut ongelmia. Taisi Maian remuaminen kivikossa uimisen lisäksi tuoda vesihännän. Pääasia, että toipuminen oli nopeaa eikä ongelma uusinut.

Kesän kuulumisia

Kesä tuli ja se näkyy Martta parassa, joka on ihan väsynyt lenkeillä. Marttahan pudotti turkkinsa alkukesästä kokonaan, mutta kun lämpimät ilmat alkoi, niin turkki oli ehtinyt kasvaa takaisin. Ja nyt siitä lähtee tuppoja sieltä täältä. Parempi olisikin pudottaa pohjavillaa pois. Muistakaa ihmiset yrittää pitää kotinne myös mahdollisimman viileinä! Älkää koskaan jättäkö ikkunoita peittämättä, jo valoverhot auttavat huikeasti auringon polttavia säteitä pääsemästä porottamaan!! Ikkunan voi avata, mutta jos ulkona on kuumempi kuin sisällä, niin ikkunan avaamisella vain nostetaan sisätilojen lämpötilaa...

Sitten pentu-uutisten pariin. Tamatorasta on tullut toistamiseen isä! Saiko vieraili Tamatoran luona sillä tuloksella, että Saiko synnytti kaksi pentua 18.5.2013. Valitettavasti toinen pennuista syntyi kuolleena. Eloon jäänyt rakkauspakkaus ei ole myynnissä, vaan kuten arvatta saattaa, pentu jää synnyinkotiinsa. Kovasti onnea sekä Saikon perheelle, että Tamatoran! Myös Rikistä on tullut toistamiseen iskä, sillä Rikille syntyi hienot 7 pentua ulkomaille. Onnea myös näistä pennuista asianomaisille!
Omia pentusuunnitelmia on syksylle. Niistä lisää myöhemmin.

On täysin unohtunut kirjoittaa uusimmasta ns. kasvattijulkimosta. Hoku esiintyi Reviiri-koiralehdessä keväällä, numerossa 1/2013! Lehti teki jutun "Uitettu koira", jossa oli kerrottu koirauimaloista ja Hoku sai toimia mallioppilaana lehdelle. Hienoa Hoku Mallioppilas! Oppilaan on toiminut myös Reika, joka kävi harjoittelemassa Nihonken ry:n järjestämää näyttelykurssia. Vetäjänä toimi Paula Kaarlampi ja Reika sai mainiota palautetta oppivaisuudestaan. Seuraavaksi sitten näyttelykehiin testaamaan opittua!

Oli hauskaa kuulla miten äiti ja tytär, Sissi ja Hulda, toimivat kun olivat tapaamassa Taisto-Sulevia ja konekarhu Otsoa! Taisto-Sulevi emäntänsä Lyylin kera ovat villisikoja. Tapaaminen oli järjestetty niin, että Taisto-Sulevi ja Lyyli olivat vapaana aitauksessa ja aitauksen yhdelle laidalle oli tehty kuja aitaamalla pieni alue koiria varten. Ja tällä kujalla Sissi ja Hulda sitten tekivät tuttavuutta sikojen kanssa. Tuttavuutta nimen omaan, sillä eipä ne tytsyt sen enempää kehdanneet possuille virkkoa, kun possut niin mukavasti siinä heitä tervehtivät. Vaikka pitihän se Lyylin vähän edes näyttää mistä pesee, jos lähelle tulee. Tapaamisesta ei siis sen suurempia kohtauksia aikaan tullut. Karhun kanssa olikin toisin. Hulda ei niinkään pitänyt karhua juuri minään, mutta Sissi oli vahvasti sitä mieltä, että sen lähelle ei ole menemistä. Ei hänellä, Huldalla eikä varsinkaan omistajilla. Sissi-muori suojeli omiaan kertomalla ettei karhun luo saa mennä! Jotenkin niin sydäntä lämmittävää kuulla miten muori huolehtii sydän karrella omistaan.

Paljon on aikaa kulunut Maian viime näytelmästä. Olihan tuo käkkäräpää silloin vielä pentu.. Nyt Tuija sai kuitenkin meidän innostettua näytelmiin ja niinpä Maia oli ensimmäisessä virallisessa näyttelyssään Harjavallan ryhmänäytelyssä 25.5. Tuloksena EH ja äärettömän hieno arvostelu! Liikkeistä tuli sanomista, sillä Maiahan tykkää aina vaan peitsata. Kun ravi ilmaantui mukaan, tuli liikkeistä lopuksi vielä kehujakin. Ja koska itse en paikalle päässyt, sai tuo oma mieheke Antti viedä Maian kehässä. Hyvä hyvä Antti ja Maia!! :)
Maia on upea tyttö, joka olisi vieläkin upeampi kun harjoittelisi kehää enemmän ja turkin kanssa pitäisi myös viettää aikaa enemmän. Mutta pakkohan se on upean arvostelun johdattelemana yrittää toistekin!

Vielä lopuksi täytyy kehua maasta taivaaseen uusinta hankintaa takuille. Nyt tarkkana trimmattavien koirien omistajat: Löysin Murren Murkinasta Helsingistä Dogman merkkisen, eräänlaisen harjan, jolla pääsee takkuihin maailman helpoiten käsiksi!! Hintaa vempaimella oli n. 10 euroa. Tässä jos jossain on joku fiksu ihminen miettinyt sekä käyttäjän että koiran osalta tapaa päästä käsiksi vaikeisiin takkuihin ilman, että kumpikaan kärsii! Tästä kannattaa ottaa vinkki myös pitkäkarvaisten takkuturkki-akitojen omistajat, sillä tämä vempain on loistava apuväline myös teidän akitojen turkkeja varten... Laitan kuvan jossain vaiheessa nähtäväksi.

Kevät on täällä

Vaikkakin inhoan syvästi kevättä, niin joka vuosi silti auringon näkyminen vahvemmin ja kauemmin saa energiat virtaamaan. Ja sitä myöten sitä saa aikaiseksikin niin paljon enemmän. Ihan itsensä yllättää ajoittain. Nyt se aurinko sai aikaan koiran hankinnan. Hercules, eli Herkku, etsi kotia perheensä muutosten myötä, jotka alkavat muutolla uudelle paikkakunnalle. Niinpä Herkku päätyi miun käsiin! Herkku on siis tätä nykyä ihan oma poika. Herkku on ..upea..! Käykäähän kurkkaamassa sen kuvia.

Valo kasvaa ja komistuu ja eipä mene aikaakaan kun se jo muuttaa uuteen kotiinsa. Olen niin iloinen, että Valo päätyy Liperiin, perheeseen johon luotan iloisena kasvattini! Taas kerran jään suurella mielenkiinnolla seuraamaan minkälainen poitsusta oikein kasvaakaan.

Sirusta on pikku hiljaa tulossa jos jonkinmoinen julkkis! Kertaalleenhan Siru onkin ollut Kaverikoiratoimensa puolesta lehdessä, mutta nyt Siru on päässyt lukukoiran hommiensa puolesta uudelleen lehteen, sekä jo paikallisradioonkin. Siru ja Ansku tekevät todella upeaa työtä ja onkin niin mahtavaa nähdä mitä kaikkea kaunista akita voikaan aikaan saada. Karjalaisen artikkelin pääset lukemaan täältä

Kotisivuille on päivitetty nyt paljon uusia kuvia kasvateista. Olenhan puolueellisin ihminen puhumaan VU-kasvateista, mutta aivan älyttömän ylpeä ja onnellinen kasvattaja saan silti olla. Miulla on upeita kasvatteja! Nyt löytyy myös vanhat näyttelytulokset sivuilta. Niitä ei ole päivitetty uuteen formaattiin, joten ulkoasu on hyvin erilainen. Vähän nostalgisia tunteita kevääseen.

Jos mielit VU-päiville tulla elo-syyskuun vaihteessa, niin varaahan mökkisi pian, sillä niitä on enää vain muutamia jäljellä!

Uutistoimistosta kerrotaan..

..että meillä on uunituore sukupolvi syntynyt VU-linjaan. Nimittäin 20.3. yöllä Hulda synnytti syntisen tummanpunaisen pojan! Pentuja tuli vain yksi, joten valitettavasti vain yksi koti voi pentunsa saada. Toisaalta tämä yksi koti on kovin paljon onnellinen. Eli pentu on varattu. Onnellinen saan olla myös siitä, että synnytys meni mallikkaasti, sillä pienien pentueiden synnytys ei ole aina helppoa.

Aina sanotaan, että akita ei ole työkoira. Ei se olekaan perinteisessä merkityksessään, mutta Siru kylläkin menee jo työkoirasta. Siru tekee hienoa työtä Kennelliiton virallisena Kaverikoirana ja nyt Siru auttaa lapsia lukukoirana. Voiko tästä sielunparantajasta ylpeämpi olla?!

Hoku on ensimmäisenä VU-koirana nyt kohdannut konekarhu Penan. Hoku ei jäätynyt, ei hyökännyt päälle, eikä peruuttanut kauhusta kankeana pois. Kävipä urosmaisesti jättämässä kuitenkin hajunsa Penan tykö.. Hoku siis suoritti testin kuten fiksu koira tekisikin. Karhukoiralle rapsutukset!

Näyttelyissä on Marski aina pärjännyt, joten miksikäs ei nytkin. Marski matkasi pari viikkoa sitten Ruotsiin ja hurmasi tuomarin 9.3. ollen VSP. VSP ja ROP -kuva, tuomarina Carl Gunnar Stafberg. Voitto toi Marskin tittelirivistöön SE MVA -tittelin, mutta myös viimeisen CACIBin myötä kasvanee tittelirivistö upealla CIB-tittelillä! Kovasti onnea Timo & Co.!

UDS on yksi pahimmista sairauksista mitä akitoilla tavataan ja tähän saakka se on aina ollut myös kuolemaksi. Olenkin ymmälläni, että Musashi edelleen on voimissaan. Musashi sai UDS epäilyn 1,5 vuotta sitten, mutta on yhä edelleen elossa. Panee miettimään onko kyseessä kuitenkin jokin muu sairaus, sillä lääkkeet ei UDS:ään pitemmälti auta. Paljon hyviä päiviä Musashille!

Lappeenrannassa on joka vuosi pääsiäisnäyttely ja kuten monina aiempinakin vuosina, myös tänä vuonna tehdään yhteislenkki! Jos siis mietit VU-koirasi kanssa mitä tehdä pääsiäisenä, niin ajele Lappeenrantaan morjestamaan sukulaiskoiria. Yhteislenkki alkaa Lappeenrannan jäähallin parkkipaikalta maanantaina 1.4. jonka jälkeen mennään syömään yhdessä. Tervetuloa! Meillä on myös kesäpäivien päivämäärät lyöty lukkoon. Laitahan jo valmiiksi kalenteriisi viikonloppu 30.8. - 1.9., sillä tuolloin VU-porukat kokoontuu Kesälahden upeisiin maisemiin. Lisää infoa päivistä tulossa keväämmällä. Tapahtumia varten on nyt avattu uusi sivu, ajankohtaista, josta näet mitä tulevan pitää!

Oma menestys vuoden kasvattajakisassa saa taas jatkoa.. Nyt jo viidentenä vuonna peräkkäin Viribus Unitis on vuoden voitokkain!! SuNi ry:n ensimmäisen vuoden voitto vuoden 2012 osalta siis päätyi tänne, vaikken sitä osannut edes odottaa. Kisa oli iso, sillä SuNiin kuuluu akitojen lisäksi shibat, kait, hokkaidot, kishut ja shikokut. Kiitokset suuret kasvattien omistajille, jotka jaksatte omia VU-koirianne näyttelyttää! Onnea myös muille voitokkaille.

Varkaita ja voittajia

Jottei tarvitsisi unohtaa mihin akitasta parhaimmillaan on, niin Hilma muistutti meitä siitä. Hilma on ottanut vahtikoiran tehtävät jo hyvinkin pienenä otteeseensa, mutta nyt se viimeistään on todistettu, sillä Hilma kirjaimellisesti juoksi kiinni varkaat! Mieletön suoritus tältä vahtikoirista parhaalta. Niin sitä pitää!! Tästä jos jostain kasvattaja saa todella olla ylpeä.

Joo-o, viimeksi hehkutin Inukin voittoputkea ja FI MVA-titteliä, ja nyt saan jatkaa edelleen voittoputken hehkuttamista, mutta lisänä löytyy tätä nykyä myös NO MVA-titteli!! Inuki juoksi itsensä siis Norjankin muotovalioksi keräten taas yhden CACIBin. Huh mitä super menestys pojalla onkaan meneillään! Suuret onnittelut taas samaan suuntaan! Julkaisin samalla uuden sivun, Hall of Famen, joka kokoaa menestyneet koirat. Menestyneitä kun on kertynyt jo upea määrä, niin täytyyhän ne esille laittaa. Inukin ollessa yksi näistä.

Inuki on muotovalio

Aivan käsittämätön putki Inukilla menossa näyttelyssä. On käynyt neljässä näyttelyssä, joista jokaisesta on tullut CACIB ja vähintään VSP-sijoitus. Tämä kaikki on tietenkin johtanut siihen, että nyt Inukista on leivottu tarvittavien kolmen sertin ja mielettömien suoritusten jälkeen tuore Suomen Muotovalio! Hirmuisesti onnea Kevin & Co., sekä taitava handleri, jonka käsissä Inuki on sulaa vahaa!! Nyt vaan jännätään miten pitkään ja mihin saakka voittoputki jatkuu...

Nyt on myös H-pentueen koirat saaneet paperinsa, kun rekisteröinti vihdoinkin on valmis. Vielä kun Hevari löytää itselleen juuri oikean kodin, mitä kyselyistä huolimatta ei vielä ole löytynyt, niin sitten jäädään seuraamaan mitä veijareista kasvaa.

Hyvää uutta vuotta!

Vuodenvaihde ilotulituksineen meni tänä vuonna akitamaisen rauhallisesti. Maia katteli rakettien perään, muttei niistä juurikaan välittänyt. Uskon, että toisille raketit on todellisia piruja. Onneksi sentään harvinaisia.

Väinö muutti väliaikaiseen kotiin loppuvuodesta. Kira teki hienoa työtä pojan kanssa ja tätä nykyä Väiski asustaa uudessa kodissaan, ja kun kaikki menee hienosti, niin on se myös viimeinen. Väinön kaverina löytyy nyt shiba-tyttö.

Hyvin harvoin, jos koskaan, viitsin vaivautua kommentoimaan omia tapojani toimia ja kasvattaa. Nyt on kuitenkin todettava, että jos miulla on kasvatti tai oma koira ja se kärsii, niin koira hoidetaan kuntoon. Jos hoitoa ei ole tai ne eivät tuota apua, koirasta luovutaan. Sen sijaan elinvoimaisesta ja kivuttomasta koirasta en erityisen mielellään lopullisesti luopuisi, jos tilanne on esimerkiksi uuden kodin etsintä. Ja näin onnellisestihan on Väinön kanssa, josta ei tarvinnut luopua ja se löysi ihanan, rakastavan kodin itselleen. Se poika hurmaa. Oikein paljon onnea Väinölle perheineen!!

Kasvattiasioilla vielä jatketaan. H-pentueesta on vielä kaksi poikaa ilman rakastavaa kotia. Katso lisää pentuja sivulta. Rekisteröinti on huomattavasti hitaampaa kun asiakirjat kiertää paperipostilla, mutta rekisteröinti on käynnissä ja uskoisin sen valmistuvan tämän kuun aikana. Kysy lisää, jos oma akita kiinnostaa! Pentuja on myös suunnitteilla keväälle.

Nyt on sitten tämäkin vuosi startattu ja toivottavasti siitä tulee hyvä!